Mitä ilmiöoppiminen tarkoittaa käytännössä? Tule ottamaan selvää !

Mitä on ilmiöoppiminen helsinkiläisissä kouluissa käytännössä? Helsinki Education Weekin aikaan on hyvä mahdollisuus ottaa siitä selvää, sillä koulut kutsuvat vierailijoita tutustumaan kouluarkeen.

Esimerkiksi Vesalan peruskoulussa voi tutustua oppilaiden vetämiin työpajoihin, joiden teemat ovat muun muassa robotiikka, eläinten oikeudet ja tutkimustyö.

– Työpajojen sisällöt ovat lähtöisin oppilaiden omista ajatuksista ja mielenkiinnon kohteista. Sisällöt on mietitty yhdessä, sanoo opettaja Panu Keskinen.

Koulussa on pitkät perinteet kulttuurista, jossa oppilaat pääsevät itse tutkimaan ja työstämään asioita. Koululla on ollut pitkään oma kasvi- ja eläinhuone, ja esimerkiksi robotiikasta innostuneita opettajia on useita.

Keskinen sanoo, että kun oppilaat pääsevät itse mukaan näkökulmien pohdintaan ja ajan kanssa syventymään kulloisiinkin teemoihin, myös oppiminen syvenee.

– Innokkaimmat työstävät asioita eteenpäin vaikka vapaa-ajallaan.

Tietoja ja taitoja rakennetaan yhdessä, ja opettajalla on ohjaajan rooli. Keskisen mielestä on olennaista, ettei asioita ja kysymyksiä saman tien tyrmätä. Yhtä lailla tärkeää on löytää käsiteltäviin teemoihin sellaisia näkökulmia, että kaikki saadaan motivoitua mukaan. Opettajalla on tärkeä tehtävä positiivisen ilmapiirin luomisessa.

Oppijan kysymyksillä suuri arvo

Ilmiöoppimisessa keskeistä on opiskelu yli oppiainerajojen. Tarkastelun kohteena ovat todellisen maailman ilmiöt, joista rakennetaan ymmärrystä yhdessä. Ilmiöoppimiselle varataan kouluissa oma aikansa, tärkeänä lisänä muulle koulussa tapahtuvalle oppimiselle

Heidi Halkilahti harmittelee, että keskustelu ilmiöoppimisesta on toisinaan ajautunut väärille raiteille. Hän toimii ilmiöpohjaisen oppimisen mallintamisen hankkeen projektisuunnittelijana Helsingin kaupungilla.

Ilmiöoppiminen on saatettu mieltää opetussuunnitelman tavoitteista irralliseksi puuhasteluksi, jossa oppijat on jätetty oman onnensa nojaan.

– Opettajia sitoo opetussuunnitelma, joka velvoittaa myös oppijalähtöiseen, yhteisölliseen ja monitieteiseen lähestymistapaan. Tämä ei suinkaan tarkoita puuhastelua, vaan erittäin tavoitteellista, pitkäkestoista ja monipuolista työskentelyä oppijoiden kanssa.

Halkilahti on itsekin opettaja. Hänelle ilmiöoppimisessa erityisen merkityksellistä on jokaisen oppilaan arvo: tavoite on, että joka ikinen nuori löytää oppimisen ilon ja kiinnostuksen ympäröivään maailmaan. Tämä tukee häntä kehittymään innostuvaksi oppijaksi sekä aktiiviseksi ja yhteistyökykyiseksi kansalaiseksi.

Kouluilla on nyt iso tehtävä saada oppilaat pysähtymään, ajattelemaan ja keskittymään – toisin sanoen irti kiireen tunteesta.

– Aiemmin kouluista on puuttunut monisyinen, oppijalähtöinen ja pitkäkestoinen prosessi, jossa oppilaat itse pääsevät toteuttamaan asioita, kysymään, miettimään ja tutkimaan. Mitä tahansa ei tutkita, vaan toiminnalla on aina tavoite.

Halkilahti korostaa, että ilmiöoppinen ohjaa ongelmanratkaisuun, toiminnallisuuteen, monitieteellisyyteen ja itsenäiseen vastuunottoon.

Kukaan ei tiedä, millaisia taitoja tulevaisuudessa kaiken kaikkiaan tarvitaan. Nykyoppijoiden pitääkin oppia päivittämään tietoja ja taitoja sekä samalla keskustelemaan, olemaan tarvittaessa kriittisiä sekä ratkomaan asioita yhdessä.

– Näiden monisyisten taitojen harjoittelun tulee sisältyä kouluviikkoon jo ihan pienestä pitäen, jotta oppija pikku hiljaa oppii ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja oppimisestaan, Halkilahti huomauttaa.

”Universumin parhaita oppilaita”

Helsinki Education Week on täynnä tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan uudenlaiseen oppimiseen.

Opettaja Panu Keskinen houkuttelee vierailijoita Vesalaan kehaisemalla, että paikalle kannattaa tulla, koska silloin pääsee tutustumaan universumin parhaisiin oppilaisiin.

Vesalan jälkeen matkaa kannattaa jatkaa vaikkapa Hiidenkiven peruskouluun Tapanilaan. Ilmiöoppimista korostetaan myös Hiidenkivessä, ja vierailun aikana on mahdollisuus nähdä, kuinka koulu soveltaa ryhmäpedagogiikkaa.

Opettaja Katariina Räkköläinen kertoo, että koulussa kaikki oppilaat istuvat neljän hengen ryhmissä. Opettaja valitsee oppilaiden pöytäryhmät, ja oppilaat ovat samassa ryhmässä noin kymmenen viikon ajan. Sen jälkeen ryhmien kokoonpanot vaihtuvat.

Myös oppilaiden roolit vaihtuvat. He ovat vuoroin puheenjohtajia, kirjureita, järjestäjiä tai vaikkapa ympäristövastaavia. Ryhmillä on myös erilaisia keskustelu- ja yhteistoiminnallisia tehtäviä.

Helsinki Education Weekin aikana Hiidenkiven peruskoululla on kaikille avoimia esityksiä sekä omansa pedagogeille - tutustu ohjelmaan täällä.